pelkoa, sairautta kun kerta on liikaa
ei tunnetta minusa ja kosketus tappaa
valon tiellä mustempaa kuin tiedettiin
paha sisällä, montako kertaa kuolemme vielä
ennenkuin löytää takaisin
matkojen päässä puhtaalta tieltä
hymyillen petän itsenikin
kuoren alla inhoa ku saarretaan nurkkaan
alaston ja valmiina ottamaan vastaan
kun kerta toisen jälkeen kaatuu kuitenkin