kristallit ja hopeat kilpaa kiiltää
ja lapset, ne on vaiti liian kuumissa hepenissään
isä ja äiti juhlatunnelman
tappaa voisi katseillaan
mutta kestää
hysteerinen huuto naapurissa taas alkaa
tytär ilman lupaa muuttaa
sen kelvottoman hipin punkkaan
peilistä äiti etsii hukkaan
mennyttä nuoruuttaan
hullut etsii tietä helppoon rakkauteen
toiset poimii sirpaleet aina uudelleen
kuin posliiniperheen
voi ystävätkin piruja olla kun ne suuttuu
jos loukkausta kauan jatkuu
muukalaiseksi sydän muuttuu
haavoja kauan umpeen sidotaan
kyynel meinaa...
mutta kestää
kaiken se kestää
hullut etsii tietä helppoon rakkauteen
toiset poimii sirpaleet aina uudelleen
kuin posliiniperheen
hullut etsii tietä helppoon rakkauteen
toiset poimii sirpaleet ja kasaa uudelleen
ja uudelleen