tytt maalaa viel taivaanrantaa
unelmien jljet jvt santaan
ne viek vuorovesi viel pois
ja kuinka silloin sielu kapinois
tuskin viel omat huolet painaa
maailma on nyt jo melkein vainaa
hn miettii mik ihmisi vaivaa
kun ne itsellens hautaa kaivaa
sama tytt kasvoi hiljalleen
boheemisti tysi-ikiseksi
tuhansia tarinoita keksi
antoi aina tilaa haaveilleen
pian eduskunnan puheille jo painaa
tuhat nimee adressiinkin signaa
maailmamme hartioilla painaa
sen alla jokainen on kohta vainaa
ehk maailman hn pelastaakin
yks sun toinen ainakin saa laakin
kun tm tytt kohta julistaakin
ratkaisunsa melko systemaatin:
jos me saatais hallitukseen
taivaanrannan maalareita tarpeeks
elm ei varmaan kvis koskaan
en ihan yht ankeeks
kaikki oisi kauniimpaa
ja oltais onnellisiakin vaihteeks
ja moni hirmumyrksky muuttuis
heti salamana pivnpaisteeks
sama tytt kasvoi hiljalleen
boheemisti tysi-ikiseksi
tuhansia tarinoita keksi
antoi aina tilaa haaveilleen
sama tytt kasvoi hiljalleen
boheemisti tysi-ikiseksi
tuhansia tarinoita keksi
antoi aina tilaa haaveilleen