niin kovin kaunista
valo leikkii hiuksilla
ja meren suolasta
vielä jälkiä iholla
minä tiedän että kauneus saattaa järjen sumentaa
eikä jalat kanna pakoon vaikka kuinka komentaa
sinä katselit taivasta hetken ja sanoit ettei ne kaipaa meitä
tähän olis ihanaa nukahtaa
minä sormella kirjoitin selkääsi lauseen
ja toivoin että sen korvaani kuiskaat
ja hetkessä muun voin unohtaa
kuka tätä rantaa keinuttaa
hiekan seassa
katkenneita kaisloja
kuin valkokankaalla
tää hetki tuntuu aidolta
minä tiedän että kauneus saattaa järjen sumentaa
eikä jalat kanna pakoon vaikka kuinka komentaa
sinä katselit taivasta hetken ja sanoit ettei ne kaipaa meitä
tähän olis ihanaa nukahtaa
minä sormella kirjoitin selkääsi lauseen
ja toivoin että sen korvaani kuiskaat
ja hetkessä muun voin unohtaa
kuka tätä rantaa keinuttaa
ei haittaa vaikka kauneutesi järjen sumentaa
ei haittaa nyt kun vihdoin jään sun untas valvomaan
sinä katselit taivasta hetken ja sanoit ettei ne kaipaa meitä
tähän olis ihanaa nukahtaa
minä sormella kirjoitin selkääsi lauseen
ja toivoin että sen korvaani kuiskaat
ja hetkessä muun voin unohtaa
kuka tätä rantaa keinuttaa
sinä katselit taivasta hetken ja sanoit ettei ne kaipaa meitä
tähän olis ihanaa nukahtaa
minä sormella kirjoitin selkääsi lauseen
ja toivoin että sen korvaani kuiskaat
ja hetkessä muun voin unohtaa
kuka tätä rantaa keinuttaa