Merien poikki ja ilmojen halki tämä tie nousi tyhjästä kädestä suuhun,
Merien poikki ja ilmojen halki tämä tie nousi tyhjästä kädestä suuhun,
Suuhun, jota revittiin sivuilta auki.
Revittiin se ristinkirja,
Kirjavassa kirjassa tärkeitä sanoja,
Kuolleita tekoja,
Tekoja, kohteita, puolustuspuheita,
Puheiden lauseita, vakavia saarnoja,
Saarnojen sanomia sanottuja rajoja,
Ja rajoilla viivoja.
Rajat ne määräsivät vallan, valuutan,
Valuutan, jolla vaihdettiin osia,
Osista rakennettiin suuria taloja,
Palatseja, linnoja, sankarikoteja.
Merien poikki ja ilmojen halki tämä tie nousi tyhjästä kädestä suuhun.
Merien poikki ja tyhjästä kädestä suuhun,
Suuhun, jota revittiin sivuilta auki,
Aukaistiin se isommaksi, että mahtuu
Maapallon pöly ja virtaavat vedet,
Vedet, jotka puhdistavat maita,
Ja maat, jotka puhdistavat kansaa pakanoista.
Ei pakanoiden papereissa juhliva sana,
Ei juhlissa koreileva kultainen pahuuden ikoni
Saa tarinaani sammumaan,
Sillä minäkin rukoilen pimeyden läpi
Sitä kuljettamaan sieluni lähemmäksi valoa.
Haluan valon läpi kauemmas totuudesta,
Totuudesta, että vihaan ihmisiä,
Ihmisrotua ja rodusta jatkettua sanontaa,
Että maan päällä rauha.
Tie, tule minun luokseni.
Tie, anna minun mennä.
Tie, mennä ja jättää tämä.
Tie, anna minun mennä.
Tie, mennä ja jättää tämä.
Tie,
Anna minun mennä ja anna minun tuhota
Se pienikin pala, jonka helposti
Liikkumaan sain.
Anna minun mennä,