Viime keväänä sinut kun ostin
Karja-auto sinut pihaani toi
Sinut hellästi syliini nostin
Pienet silmäsi katseita loi
Pannupizzani söit monta kertaa
Itse jos jaksanut en
Ystävyytemme näin vailla vertaa
On nyt muistoja vain eilisen
refrain:
Putte-vainaa, Putte-vainaa
Joulupöydässä mieltäni painaa
Putte-vainaa, Putte-vainaa
Olit sittenkin mulle vain lainaa
Pihakarsinaan sinut mä siirsin
Kesä kaunis kun lämmitti niin
Muotokuvasi sieluuni piirsin
Toisiamme kun tuijoteltiin
Sinun vilpittömyyteesi luottaa
Oli helpompi kuin ihmisten
Nyt ruokailu tuskia tuottaa
Juhlapöydässä sukulaisten
refrain
Jouluruokamme niin perinteinen
Sikamaisuutta on ihmisten
Aina vahvempi teroittaa veitsen
Kuolla heikompi saa nöyrtyen
Nyt sieluni pohjalta itken
Vaikka salaatinlehtiä syön
Minä mieluummin ruohoja kitken
Vaikka nälkäisen nään jouluyön