Hän tulee vastaan ei-mitään ilmein.
Nuori elämänsä on kahlittu vaunuihin.
On vainuissa lapsi, taas sataa lunta.
On tähdet yksin rooleissaan,
kun hän työntää lastenvaunujaan.
Ja kulkee ilman saattajaa.
Hän on ollut joskus nuori nainen.
Käyttänyt aineita spiidistä tinneriin.
Maanantai aamu on yhtä tuskaa.
Näin eilisen muistot vierellään, hän herännyt
tuntien kipeää. Yksin jäämisen tuntemisen häpeää.
Chorus:
Hän on nahkatakkinen tyttö.
Sama tyttö on nähnyt helvetin.
Nahkatakkinen tyttö.
Se sama tyttö on uskonut ihmisiin.
Chorus repeat
Hän tulee vastaan ei-mitään ilmein.
Tulee ei mistään ja päätyy ei mihinkään.
Tietäen on jossain yksinäiset, jotka nuoruuden leikeistä
luopuen paljon saivat vain yksinään kantaen, palapeliä
virheistä liitelleen.
On tyhjenyt estraadimme, on ihmiset jättäneet narikantyhjilleen.
Takahuoneessa on vain pieni nainen, joka levinneet
maskarat kasvoillaa ja pudostaan päätänsä pahoillaan.
Ja show vain jatkaa kulkuaan.