Sä tiedät sen kysymättäkin.
Elämänohjeita älä kysy räppärilt
Saati sit rokkarilt, ne on koppavii
Ku näät mut telkkaris, sä laitat toosan kii
Sä et tahdo sitä sun poikalapselles
Se voi alkaa tarhatätejään katselee,
Lähtee himasta syljeskelee,
Tekee ihan mitä vaan sen yhtyeen eteen,
Leikkaa keesin, imee spadduu
Sen huoneesta lähtee hirvee katku,
Eikä se edes vastaa, ku kysytään
Ja mikä pahinta, ni se on pysyvää
Ei pahemmin viittaa vaan kiroilee,
Rehtorin kanslias vinoilee
Eikä sekään taida pysyy enää salas sult,
Mitä niiden keikoilla tapahtuu.
Ei se oo meidän syy,
Mä en aio elämääni kyllästyy
Me tehään just mitä halutaan,
Eikä huomisest oo hajuukaan
Ei se oo meidän syy,
Mä en aio elämääni kyllästyy
Me tehään just mitä halutaan,
Eikä teidän kuulu tajuukaan
Hu-hu
Nyt se kiertää maata ja mantuja
Niis illois saattaa tapahtua,
Ja sattua jos ei pysy skarppina,
Mut niil on selitykset jo valmiina
Ne esittelee lynkkauslauluja,
Hyvinvointiyhteiskunnan kauhuja,
Ryhdistäytyy ehkä sitten aikanaan
Viel sekoilee bissepalkalla,
Nyt on lähel ison maailman meininki
Niil on kuulemma jo levydiiliki,
Vaik lontoo taivu ei
Koko maailma imee niist vaikutteit
Sun muksus muiden mukana,
Se ei haluu olla kuka vaan,
Ja taas välit vanhempiin tulehtuu
Ja ympyrä sulkeutuu
Ei se oo meidän syy,
Mä en aio elämääni kyllästyy
Me tehään just mitä halutaan,
Eikä huomisest oo hajuukaan
Ei se oo meidän syy,
Mä en aio elämääni kyllästyy
Me tehään just mitä halutaan,
Eikä teidän kuulu tajuukaan
Hu-hu