Taas kivellä istun, kun lautturit lähtee
Rannoilta mukanaan elämän yöt.
Hitaasti lipuvat pitkin kuun siltaa
Maahan, jossa seisahtuneet sydämet lyö.
Mä löysin tän paikan jo vuosia sitten,
Kun seurasin tietäni pimeään päin
Läpi sumuisen elämäni synkimmän hetken,
Enkä pysähtynyt ennen, kuin valoa näin.
refren':
Toivon, toivon,
Mutta en ääneen.
Toivon, toivon,
Mutta en ääneen,
Muuten se ei toteutua voi.
Ei usvalta ees vastarantaa voi nähdä,
Mut hahmot sen joutsenten voi tunnistaa.
Niiden laulussa soi koko maailman kaiut.
Miks en minäkin jo pääsis niitä katsomaan?
refren'
Toivon, toivon,
Mutta en ääneen,
Muuten se ei toteutua voi.
(2x)
Taas kivellä istun, kun lautturit lähtee.
Loisteessa lyhtyjen kuuta ei näy.
Kun viimein yks heistä mua kohti kulkee,
Niin tiedän, mun toiveeni toteen jo käy.