Hehkuvan punainen silmä leijuu puitten yllä,
harmaa betoniselkä kantaa auoja kotiin,
äiti sytyttää savukkeen ja kirkko on, on on, on on
kumi tuoksuu ja sihisee, makkara hikoilee,
syksyisen metsän luurangot ovat nöyrinä hiljaa.
rauhallista, on niin rauhallista.
rauhallista, on niin rauhallista.
rauhallista, on niin rauhallista.
rauhallista, on niin rauhallista.
puti vyöryy pellon halki, työ orja virtaa kuin kammioissa,
usva hiipii, aurinko vaipuu, hiljainen liike vie sydämet kotiin
räjähtää palamaan hopeinen maisema!
kauhua pelkäävät ihmiset kirkuvat, kauhua pakenee köyhä kansa,
kauhun ystävät rauhassa kiittävät näitä hymyillen itsekseen,
he kulkevat rauhassa palavan kaupungin läpi ja rauhassa ottavat savukkeen.
kumi tuoksuu ja sihisee, makkara hikoilee,
syksyisen metsän luurangot ovat nöyrinä hiljaa.
rauhallista, on niin rauhallista.
rauhallista, on niin rauhallista.
rauhallista, on niin rauhallista.
rauhallista, on niin rauhallista.