Kiire painaa, silti pakko jatkaa
ja pitäis olla vaan paikallaan.
Mä yksin jään viimeiseen satamaan
missä on turha enää kyytiä odottaa.
Liian monta laivaa lähtenyt jo on,
Liian monta kertaa on nähnyt nousun auringon.
Se olit sinä ja sinä olit minä,
voisko olla kauniimpaa?
Se olit sinä ja sinä olit minä,
mutta kuka taluttaa?
Sinä olit ja tiesit,
että riippuvuutta aiheuttaa.
Kuka voisi minut vieroittaa?
Ei ainakaan...
Mä en haluaisi mitään menettää.
On siitä silti niin vaikee kiinni pitää.
Mene pois ja hyvää elämää.
Tule takaisin! Ilmankin on tyhjää.