Kun auer muuntuu katseeksi
muuttuuko haave rakkaudeksi
Kun päivä kastaa kasvonsa veteen
laulanko vain sinulle
Hyräili hongat
kuiskaili purot
lauloi metsä
kesäillan hämärästä
Alla aaltojen
päällä peltojen
laulu kaikuu
Kuin tuuli lehdoissa hiivin haaveisiin
Kuten metsän tuuli on lauluni nimetön
Soi haapojen iltainen havina
niin kuiskaten ne mieltäni halaavat