Levy loppui outoon sointiin
Kiesit sisään kuskailtiin
Sorruin matkapahoinvointiin
Ja siinä sitten tuskailtiin
Huone soi kuin tuulen tuomaa
Katto lensi taivaisiin
Pohdiskeltiin mistä juomaa sais
Niin ämpärillä tarjoiltiin
Ja sitten tuonnemmin
kun kuultiin
liian monta tarinaa
Kasvot naisen on kuin aaveen
kalpeaakin kalpeampaa
Ei mitään syytä huoleen
sanoi hän on totuus näin
mä käännyin korttipakan puoleen
Sitä selailemaan jäin
Ohi neitsyyden ja päivän
Vene kohtaa rannikon
Ja vaikka silmät auki olivat niin
kohta taas ne kiinni on
Ja sitten tuonnemmin
kun kuultiin
liian monta tarinaa
Kasvot naisen on kuin aaveen
kalpeaakin kalpeampaa
Ja sitten tuonnemmin
kun kuultiin
liian monta tarinaa
Kasvot naisen on kuin aaveen
kalpeaakin kalpeampaa
Ja sitten tuonnemmin
kun kuultiin
liian monta tarinaa
Kasvot naisen on kuin aaveen
kalpeaakin kalpeampaa
Этот текст прочитали 418 раз.