haureutesi minut vangitsee
liian syvän jäljen tekee
kaipaus kaiken lukitsee
syvyyteen kääntyy pois menee
kapenee
vaikeudet pintaan nostetaan
nuolenkärjellä poltetaan
sanonnat jotka rauhoittaa
eikä tee liian kipeää
enempää
pimeyden linnaan
en saavu koskaan
sillä sinut jo sain
kaikkeni uhraan
pimeyden linnaan
en saavu koskaan
sillä sinut jo sain
kaikkeni uhraan
vastoinkäymiset kovettaa
vääryyden joutuu toteamaan
muttei siitä sen enempää
niin tärkeä on hetki tää
tiedän tähän kiinni jään
pimeyden linnaan
en saavu koskaan
sillä sinut jo sain
kaikkeni uhraan
pimeyden linnaan
en saavu koskaan
sillä sinut jo sain
kaikkeni uhraan
pimeyden linnaan
en saavu koskaan
sillä sinut jo sain
kaikkeni uhraan
pimeyden linnaan
en saavu koskaan
sillä sinut jo sain
kaikkeni uhraan
Этот текст прочитали 416 раз.