Olen niin väsynyt
täällä kuuntelen yötä, kuuntelen itseäni
vain öisin kuulen ne henget, jotka
vievät minua, raahaavat minut pois
Unessa näen talon, näen pihan
joka kasvaa nyt pitkää heinää
harja nojaa ulko-oveen
eikä ikkunoista kukaan katso ulos
Kuun kajo jäätynyt joen pintaan
Pihalta, heinikosta löytyy
vanha kaivo, jos vain jaksaisi etsiä
kävelen rantaan, saunalle
jonka kivijalka on koivikon peitossa
Kuun kajo jäätynyt joen pintaan
joutsenet uivat joessa myötävirtaan
niitä lapsena katselin saunan luota
tahdoin matkata niiden mukana
Kuun kajo jäätynyt seinän pintaan
Lapsuuden maisemista luulisi
löytävänsä onnen hetkiä
täältä niitä joutuisi hakemaan
enkä uskalla penkoa, uskalla muistaa
Kun herään on hiljaista
kuun kajo on jäätynyt seinän pintaan
on tyytyminen vähään
jääkaappiin, kaukosäätimeen
Nyt sieluni tuijottaa minua
TV:n lumisateesta
ja kun katson sitä vatsani yli
tiedän, etten ole yhtään mitään
Kuun kajo jäätynyt seinän pintaan
Этот текст прочитали 195 раз.