Kaija Koo - Surulapsi Тексты

Opin ettŠ se ei tule jŠŠdŠkseen
mŠ en suostunut koskaan sen otteeseen
se on muisto sun ŠŠnestŠ kertomassa, mŠ en kelpaa
no hei
sinŠ itse teit musta tŠllaisen
ei, mun elŠmŠ ollutkaan sun mittainen, joo

Olen kaatunut langennut loukkoihin,
joista auennut on ovi ainut alaspŠin
ja niihin mun haaveet haudattiin
sain uudet haaveet ja nousin
kauas pŠŠssyt oon
enkŠ sun surulapsesi tahtonut koskaan, mŠ olla
vaan nousta korkeuksiin

Mua kasvatit siskoihin vertaillen
ne on tyttšjŠ Šidin ja tietŠŠ sen
sinŠ pilkkasit estelit kun halusin vaan lentŠŠ,
tŠnŠŠn
mun kipukynnys on taivaan korkuinen, ja siitŠ
sinŠ ansaitset suuren kiitoksen, joo

Olen kaatunut langennut loukkoihin,
joista auennut on ovi ainut alaspŠin
ja niihin mun haaveet haudattiin
sain uudet haaveet ja nousin
kauas pŠŠssyt oon
enkŠ sun surulapsesi tahtonut koskaan, mŠ olla
vaan nousta korkeuksiin

Kun on alhaalla kŠynyt niin huipulla tuulen tuntee
se saa
sydŠmeen sen, yksinŠisyyden, palaamaan

Olen kaatunut langennut loukkoihin
joista auennut on ovi ainut alaspŠin
ja niihin mun haaveet haudattiin
sain uudet haaveet ja nousin
kauas pŠŠssyt oon
enkŠ sun surulapsesi tahtonut koskaan, mŠ olla
vaan nousta korkeuksiin
Этот текст прочитали 727 раз.