surua kyynelin kastella tŠytyy
jotta se puhkeais kukkaan
helli ja hoivaa varoen vaali
ettei se menisi hukkaan
pois ŠlŠ oveltas kŠŠnnytŠ koskaan
suru jos koputtaa milloin
pyydŠ se sisŠlle syštŠ ja juota
tarjoa yšsija silloin
sitten kun kukkanen kesŠn on nŠhnyt
hajoaa se maahan multaan
nŠŠt sen silti kukkana aina
muistot on kalleinta kultaa
eikŠ sun vieraasi asumaan jŠŠnyt
lŠhti se muualle matkaan
vielŠ se tulee mennŠkseen jŠlleen
lŠhemmŠs kuin aavistatkaan
se mitŠ kunniavieraasi kertoo
kŠtke se sydŠmees tarkoin
ei niitŠ oppeja kirjoista lšydŠ
ei ostaa voi miljoonin markoin
itkuja varten on ihmisen silmŠt
vierikŠŠ kyyneleet
tuleehan tuolta se toinen pŠivŠ
kun on kepeŠt askeleet
sitten kun kukkanen kesŠn on nŠhnyt
hajoaa se maahan multaan
nŠŠt sen silti kukkana aina
muistot on kalleinta kultaa
eikŠ sun vieraasi asumaan jŠŠnyt
lŠhti se muualle matkaan
vielŠ se tulee mennŠkseen jŠlleen
lŠhemmŠs kuin aavistatkaan