MŠ tuijotan kiveŠ jossa seisoo
kuolleen toverini nimi
tŠnne mŠ pŠŠdyn itsekin
vaikka kuinka riuhtoisin
hŠnen nauravat kasvonsa mŠtŠnevŠt
kouransa maatuvat
ja vaikka se kalvoi se tuhannen markkaa
niin enŠŠ ei tunnu missŠŠn
Tuijotan kiveŠ jossa seisoo
kuolleen toverini nimi
hŠnen vaalea tukkansa kasvaa vaan
vaikka lumi jo peittŠŠ maan
hŠn nukkuu vastoin tahtoaan
matoja poskillaan
siihen mŠ pŠŠdyn itsekin
vaikka kuinka riuhtoisin
Siis ota mua kŠdestŠ, mennŠŠn pois
halataan vielŠ kun ehditŠŠn
hetkellinen onnen tunnen kesken kaiken
kesken koko olemisen, turhantŠrkeyden
ja kesken kaiken
MŠ tuijotan kiveŠ jossa seisoo
kuolleen miehen nimi
tŠnne mŠ pŠŠdyn itsekin
vaikka kuinka riuhtoisin
vaikka linnoissa herrana kulkisin
kŠskyjŠ jakaisin
niin multaa suussa makaisin
lopulta kuitenkin
Siis hellitŠ hetkeksi poikaparka
halataan vielŠ kun ehditŠŠn
hetkellinen onnen tunne kesken kaiken
kesken koko olemisen, turhantŠrkeyden
ja kesken kaiken
Ne tuhannet kauniit pŠivŠt
kuulin katkeruuden ŠŠntŠ
mŠ omaa mieltŠni tuijotin
ajalle hŠvisin
nyt mun kalpeat kasvoni mŠtŠnevŠt
luuni maatuvat
ja vaikka se kalvoi se tuhannen markkaa
niin enŠŠ ei tunnu missŠŠn
mŠ tuijotan kiveŠ jossa seisoo
mun kuolleen ruumiini nimi