Minä kirjoitan sinulle nyt
Kun olen nähnyt vähän selvemmin viimein
Kun tulivuorella Amelian kanttiinan ovella
Häivähti eilisen haamu
Sill' oli taivasta sinisemmät silmät
Sill' oli hiuksissaan myrskyinen tuuli
Se joi kahvinsa pullosta Seutulan kentän kamaralla
Yölennon alla
Tuo pölyisen albumin aave
Tuo taivahan tuulten tuoma
Ja huomautus kirjassa viivalla rennolla:
Kadonnut lennolla
Sinä teit noita kulkijan töitä
Nukuit yösi kai Fairchildin alla
Olit hengissä vain noilla villeillä mailla
Jotka kantavat taivaansa aina
Niin kuin mainari, pilvien kuiluissa kuljit
Kuin etsien vapauden suonta
Ja minä juontasi setvin näillä aavikkoteillä
Joilla tuuli käy toisella lailla
Nyt kuva on lopulta kirkas
Kuin taivaalla haihtuva juova
Kuin huomautus kirjassa viivalla rennolla:
Kadonnut lennolla
Sinä palaisit ehkä jos voisit,
Mutta sielusi ois muualla aina
Kun Lockheed-Electra käy ryskyen yössä
Eivät lupaukset liikoja paina
Mutta kuva on lopulta kirkas
Kuin taivaalla haihtuva juova
Kuin huomautus kirjassa viivalla rennolla:
Kadonnut lennolla
Этот текст прочитали 280 раз.