Oon jŠlleen myšhŠssŠ kun luokanoven auki saan.
En jaksa selittŠŠ, kŠyn takariviin istumaan.
Se musta hyškyaalto pŠŠlle nousee hiljalleen
oon jumiin jŠŠnyt vuosikausiks samaan kohtaukseen.
Ne ilkkuvasti mittaa mua pŠŠstŠ varpaisiin.
MŠ tiedŠn tunnin jŠlkeen joudun niiden hampaisiin.
SŠ et tehnyt oo mitŠŠn vŠŠrŠŠ,
nŠillŠ kulmilla pahuus mŠŠrŠŠ.
VielŠ koittaa toinen aika, pieni ihminen.
TiedŠn raskas on risti kantaa,
kaiken anteeksi pystyy antaa.
Katse kohti taivaanrantaa,
selviit, lupaan sen. Pieni ihminen.
MŠ tunnen pelkosi oon elŠnyt tuon aikanaan
kun toivoin pŠivittŠin, et jos ne ei mua huomaiskaan.
Sen saman hyškyaallon alle minŠ usein jŠin
ja jos en pystyyn pŠŠssyt ryšmin aina eteenpŠin.
Taas vŠlitunti alkaa, uuden sŠršn sielu saa
sun pelastus on tunteet ruutuvihkoon kirjoittaa.
SŠ et tehnyt oo mitŠŠn vŠŠrŠŠ,
nŠillŠ kulmilla pahuus mŠŠrŠŠ.
VielŠ koittaa toinen aika, pieni ihminen.
TiedŠn raskas on risti kantaa,
kaiken anteeksi pystyy antaa.
Katse kohti taivaanrantaa,
selviit, lupaan sen. Pieni ihminen.
Pieni ihminen.
Alat itsees luottamaan,
niin selviit mistŠ vaan.
Poikki sahaat hirsipuun
Karma puolestasi hoitaa kaiken muun.
nŠillŠ kulmilla pahuus mŠŠrŠŠ.
VielŠ koittaa toinen aika, pieni ihminen.
TiedŠn raskas on risti kantaa,
kaiken anteeksi pystyy antaa.
Katse kohti taivaanrantaa,
selviit, lupaan sen. Pieni ihminen.