Ei vartijoita vaaran ympärillä,
ratsuja rajojen lähellä
Ei torjujia tornin juurella,
ei sotureita satumetsässä
Ei tuntureilla tulenlieskoja
tai linnavuorta susien suojana
Vain taivasalla matka maailmalla,
retki revontulten valossa
On pedonmerkki peilikuvassa
ja sormenjäljet jäähän jätetty
Kai kasvonpiirteet kalliossa kovassa
ja luonne lumihankeen kätketty
On eväät syöty syksyn synketessä,
suven suloisuus on kaukana
Kun tarinoista tarunhohto puuttuu
huominen on kiven takana
Kun mieli on maailman äärissä
niin teräs tähtiin nousee,
ja rauta aurinkoon
Ei runoratsuilla ole esteitä,
vaikka taivas on niin tumma,
ja taival pitkänlainen
On valoisia öitä
joiden kauneus on vaarallista katsoa
Ja ihmisiä palamassa yhdessä
ja yksin palelemassa
On teitä joilta eksyneitä
suuri maailma on odottamassa
Voi onnen löytää niin kuin löytölapsen
kuusen alta kapaloituna