Kruunun ja valtikan laskenut Hän oli isänsä jalkojen juureen, aurinkosalista astunut ja saapunut pimeään suureen.
Yö oli, aika ja ihminen raskasta nukkui unta, unta.
Unohtunutko ikuinen oli Jumalan valtakunta?
Öljylamppunen lepattain levitti talliin valonsa niukan.
Vuoteen pohjalla oljet vain soi lapselle hellyyttä hiukan.
Yö oli, neitsyt ja emonen poikansa valvoi unta, unta.
Syntynyt seimeen ikuinen, oli Jumalan valtakunta.