Se jolle elämä on kuutamokeikka
Perinnöstä ulos maksettu veikka
Sille onni ja taivas hymyilee
Mutta kun on päällä pimeät taksat
Juhlit vain niin kauan kuin jaksat
Sitten kaadut kuin hevonen polvilleen
Ja köyhät sulle hymyilee
Sillä köyhät tuntee kyyneleet
Sielun tähtöseen kynttilänpätkä
Toivon huulille syttyvä sätkä
On kaikki mitä köyhä tarvitsee
Ei oo, beibi, mulla paljoa antaa
En voi kettuja minkkejä kantaa
Mutta kuka aina happoa tarvitsee
Pidä elämällä korkeeta hintaa
Sillä onni voi olla vain pintaa
Jonka alla ui sameat kyyneleet