Olipa kerran pieni urhea pingviini, joka oli kuullut tarinan Pingu Dorgirista,
kuningaspingviinistä, jota piinasi ikuinen kurkkukipu.
Herra Dorgir asui kaukaisessa maassa, jonne pieni ystävämme päätti lähteä,
viedäkseen hänelle kurkkupastillin.
Woo! Pingviini vilkuttaa jäälautaltaan
Woo! Yksin hän matkustaa valtamerten taa innoissaan
Hieman yli kuusi ja puolisataa meripeninkulmaa matkustettuaan
jäälautta rantautui keskelle vuonoja.
Oli pimeää ja kylmää, maa oli nimeltään... Norja!
- Heissan, heissan, pikku pinkku, mitäs täällä teet?
Mä söisin turskapuikkoja, mut kurkkuni on kipee.
- Voi, voi! Mut kuule, mul on siihen lääke!
- Onks toi kurkkupastilli? No kohta helpottaa!
Laulaminen tällä lailla on niin ankeaa.
- Ole hyvä!
- Ohhoh! Täähän maistuu raikkaalta ja itse asiassa ääni aukeaa!
- Noni, hyvä juttu, heippa!
Woo! Pingviini vilkuttaa jäälautaltaan
Woo! Yksin hän matkustaa valtamerten taa innoissaan
Woo! Pingviini vilkuttaa jäälautaltaan
Woo! Yksin hän matkustaa valtamerten taa innoissaan
- Ohoi, pingviini! Et sattumalta oo nähny purppuranväristä louhikäärmettä?
- No itse asiassa olen! Tuli vastaan pari päivää sitten
ja kertoi suunnistavansa Tyynellemerelle.
- Tyynellemerelle! Miten me sinne asti päästään?
- Onhan meillä pahvilautta! Kestääks tää?