YksinŠŠn sŠ seisot luona bussipysŠkin
Kun toiset tytšt lŠhti jonnekin
En oo sua tŠŠllŠ nŠhnyt aiemmin
Unohdan mun ystŠvŠt ja kaiken entisen
ÃisinkŠŠn mŠ enŠŠ nuku en
Sun kasvos tŠyttŠŠ huoneen pimeyden
Nyt kerŠŠn kaiken rohkeuden
Ja suoraan luokses astelen
Sen ŠŠneen ehkŠ sanotuksi saan
KŠvele mun kaa, on pakko uskaltaa
Antaa niiden huutaa, jos niitŠ huvittaa
KŠvele mun kaa, ihan minne vaan
Kunnes tŠmŠ maailma kauas katoaa
KŠvele mun kaa
Alkaa sataa ja verkkoaidan raosta
pŠŠsee rantaan
Sade soittaa mustan veden pintaa
TŠŠltŠ meitŠ ei lšydŠ kukaan
Tuulensuojaan veneen taa
tuut mun viereen istumaan
Kosketukses saa mut sekoomaan
KŠvele mun kaa, on pakko uskaltaa
Antaa niiden huutaa, jos niitŠ huvittaa
KŠvele mun kaa, ihan minne vaan
Kunnes tŠmŠ maailma kauas katoaa
KŠvele mun kaa
Oon yksinŠinen niin kuin sŠ
Tuu mun kanssa yhdessŠ
Me vielŠ meille paikka lšydetŠŠn
KŠvele mun kaa, on pakko uskaltaa
Antaa niiden huutaa, jos niitŠ huvittaa
KŠvele mun kaa, ihan minne vaan
Kunnes tŠmŠ maailma kauas katoaa
KŠvele mun kaa