Joka aamu, katsoo peilistŠ mua sama haamu
viikonloppu on silmien alla
uskoin taas tosirakkauteen
satakieli, soittoŠŠneksi jŠi
teki mieli, osamaksulla paiskata seinŠŠn
koko kaupunkin nukkeineen
Otsa ikkunaruutuun liimaantuu
sama radiohiljaisuus laskeutuu
mitŠ ikinŠ ootan, se ei tuu
MŠ oon huutava ŠŠni
kaatuva puu
o-oo
en pelkŠŠ pimeŠŠ
jos nyt kuulet mun huudon
ja haavani nŠŠt
o-oo
en pelkŠŠ pimeŠŠ
Ota kiinni, mistŠ saat jos osaat
villi viini
talon viimeisen ikkunan peittŠŠ
nŠissŠ huoneissa aina on yš
tyhjŠn taulun, annoin seinŠltŠ lahjaksi
laulun, jonka kirjoitin keittišn pšytŠŠn
musta perkele tahtia lyš
Otsa ikkunaruutuun liimaantuu
sama radiohiljaisuus laskeutuu
mitŠ ikinŠ ootan, se ei tuu
MŠ oon huutava ŠŠni, kaatuva puu
o-oo
en pelkŠŠ pimeŠŠ
jos nyt kuulet mun huudon
ja haavani nŠŠt
o-oo
en pelkŠŠ pimeŠŠ
TŠhdenlennot sinkoilevat pitkin seiniŠ
en osaa oikein tehdŠ niillŠ mitŠŠn jŠrkevŠŠ
toivon jotain todellista sitŠ oikeaa
ei kai kukaan koskaan mitŠŠn ihan tosissaan
hei ei kai kukaan, hei ei kai kukaan, hei ei kai ei kai ei kai ei kai ei kai kukaan
MŠ oon huutava ŠŠni
kaatuva puu
o-oo
en pelkŠŠ pimeŠŠ
jos nyt kuulet mun huudon
ja haavani nŠŠt
o-oo
en pelkŠŠ pimeŠŠ
MŠ oon huutava ŠŠni
kaatuva puu
o-oo
en pelkŠŠ pimeŠŠ
jos nyt kuulet mun huudon
ja haavani nŠŠt
o-oo
en pelkŠŠ pimeŠŠ