Olen hippityttö nelkytkaks
Enkä maailman paremmaks
Ole nähnyt muuttuneen
Enkä kenenkään siitä suuttuneen.
Hippiaate valjuuntui
Mieheni kaljuuntui
Muttei mitään muuta tilalla
Maailma on pilalla
Poikakin vain nauraa
Kun mutsi idättelee kauraa.
"Kuule, mutsi, flower power
Oli sata vuotta sitten over."
Lapseni juo pelkkää kokista
Eikä Woodstockista
Kuulla halua
Se on mennyttä kalua
Miks kaikki kaunis on niin naivia
Ja markkinoiden voimissa vain draivia?
Miks kaikki kaunis on vain vitsiä
Onni rihkamaa vain ja Gitsiä
Oli piiput ennen puuta, hipit rautaa
Nyt ne kaiken kauniin hautaa
Haudalle laitan kukkasen
Ja kukoistavan toivon edes sen.
Mies rakentelee leijaa,
Poikani armeijaa.
"Sää ja sun maailmanrauhat.
Mitäs niistä enää jauhat?"
Vasta lapsi on
Ja jo illuusioton.
Mulla taas ei muuta tilalla
Maailma on pilalla