poltetut sillat valaisevat tien
tuhka peittää toivon mahdollisuudet
Savu kertoo kohtaloista,
rauniot ei enää hymyile,
mutta silti jaksan vielä nauraa…
Tuo ikuisuudesta särjetty sirpale
traaginen hetki ennen kuolemaa…
elämä on luopumista
syöksylaskua komea katsella,
kunnes jäljellä on enää ikuinen dilemma tyhjässä sylissä
Pisarana sinistä tuskaa
Huomenna olen savua, olematonta
tänään leimahdan loppuun
huomiseen unohtuen