Niin on muistoja vaan
kai monta miljoonaa,
mutta sydämeen vain jää
niistä raskaimmat nää.
Sateen alle kastuttiin,
kun vene saapui laituriin.
Kauan suunniteltuaan
taas kaikki valuu hukkaan.
Sille nauroit kuitenkin
sait hymyilemään minutkin.
Tuo hetki takaa vuosien - kuin eilinen.
Koivut rantatielle kaartuen
ja tammet puiston hiljaisen
tunsit annoit nimetkin,
jotka muistan vieläkin.
Kesti kauan ymmärtää,
vaikken hyväksynytkään.
Ei kukaan yksin pitää saa - hyvää haltiaa.
Nyt vielä muistoja vaan
paljon mahtuu maailmaan,
Vaan sydämeen vaan jää
ne jotka tekee kipeää.
Niin on muistoja vaan
kai monta miljoonaa,
mutta sydämeen vain jää
niistä raskaimmat nää.
Muistoja vain.
Mä joka hetki enemmän
mietin onko totta hän
Vai pelkkää kangastusta vaan - vain haavekuvaa.
Vastausta kuitenkaan
en siihen saanut milloinkaan.
Nuo hetket takaa vuosien
vain mulle kertoo sen,
että muistoja vaan
paljon mahtuu maailmaan
vaan sydämeen vain jää,
ne jotka tekee kipeää.
Niin on muistoja vaan
kai monta miljoonaa,
mutta sydämeen vain jää
niistä raskaimmat nää.
Nyt vielä muistoja vaan,
paljon mahtuu maailmaan
vaan sydämeen vain jää
ne jotka tekee kipeää.
Niin on muistoja vaan
kai monta miljoonaa,
mutta sydämeen vain jää
niistä raskaimmat nää.