y on hell ja hiljainen
hn asuu siness sen
hnen hymyns ymmrrn
ja kyyneleet
y on hell ja hiljainen
hn taas katoaa
elon pivien menneitten
hn hymyill saa
hn hymyill saa
kuinka elm meit paiskookaan
kerran kaikki on ehk kohdallaan
lysin sydmes tien mun sydmen luo
hetken hehkusta sen m kotini saan
vaikka, eksyneet lie kai kumpikin on
yksin systty on
ne sanovat
ne vaeltaa saa
kuin orpona vaan
kadun net vaienneet
hn viipyy ikkunassaan
valot kohta jo viimeisetkin
sammutetaan
sammutetaan
kuinka elm meit paiskookaan
kerran kaikki on ehk kohdallaan
lysin sydmes tien mun sydmen luo
hetken hehkusta sen m kotini saan
vaikka eksyneet lie kai kumpikin on
yksin systty on
ne sanovat
ne vaeltaa saa
kuin orpona vaan