Mä synnyin pieneen kaupunkiin,
tänään sen ainakin huomaan.
Mä totuin pieniin unelmiin,
varmuuteen toisien tuomaan.
Mutta päivä päivältä
se tuntuu vähältä.
Ne kulkutiet, entiset,
ei mulle riitäkään.
KERTO:
En jää katsomaan,
kun kaikki junat lähtee.
Mun täytyy nähdä enemmän.
En jää oottamaan,
vaan seuraan omaa tähtee,
itseni löytää yritän.
Mä pihat vanhat kiertelen,
ja joenkin, se talvisin jäätyi.
Ne joskus merkkas eniten,
ja rannalle maailma päättyi.
Mutta päivä päivältä,
se tuntuu vähältä.
Ne kulkutiet, entiset,
ei mulle riitäkään.
KERTO
Mä tahdon kuunnella ja noudattaa (noudattaa)
oman sydämeni ääntä,
vaikka tekis kipeää.
Mä haluun tuntea ja koskettaa (koskettaa)
tuntee oikeen rakkauden,
ja maistan elämää.