Piilopaikka viimeinen
He löysivät sen ja pian paha tiesi mistä etsiä.
Sängyn alle saattoi sen
Pimeyden, valon vastakohdan
Pyyhki hymyn viimeisen.
Syvällä arvet, pinnan alla
Eivät kerro teille määrää kärsimyksen.
Katse kuin kiveen kaiverrettu
Vaikeroi ei ääneen, paljasta ei mitä kantaa sisällään.
Ei saa
Enää hiljaa huokaa
Siivetön enkeli.
Ei saa
Eikä kukaan huomaa
Kuinka sisällä verta vuotaa.
Pelottaako sua huominen?
Aurinko verenpunainen sua tervehtii ja tiedät sen.
Valoa tunnelissa?
Ei, se tulee veturista
Painajainen loppunutkaan ei.
Vaikka höyhensaaret taakse jäi
Niin yhä leikkii kuurupiiloa sun mieles unimaailmassa.
Jossa palkka synnin paino kullassa
Ja puhdas omatunto on vain satua.
Dieser text wurde 168 mal gelesen.