Vuosisadat vaihtuu, ihminen on sama
kuka vielä muistaa Juudas kavaltajan
Hän ystävyyden vaihtoi rahaan hopeiseen
Ja kuoleman merkiksi hänen tiedän suudelleen
maailma muuttuu ihminen ei
ahneusko himo, täällä voiton vei
ei hälle mikään riitä, ei kulta hopea
Hän valmis on rikkomaan pyhän valansa
Voitko jotain ehkä myydä vielä enemmän
Onko ystävyyden hinta, rahaa kysyy hän