Halusin katsoa kanssasi tŠhtiŠ,
Maata sylikkŠin niityllŠ, en koskaan lŠhteŠ
Nyt enŠŠ mietin mitŠ jŠljellŠ on,
sanat on puhuttu, vain sydŠn onneton.
Vaikka olemme kahden, olet jossain kaukana.
Ilman on hiljaisuudesta sakea.
Katsot minua silmiin ja pidŠtŠt itkua,
On myšnnettŠvŠ kai, ettŠ ollaan lŠhellŠ loppua.
Lupasin sua ikuisesti rakastaa,
En tiedŠ jaksanko sitŠ enŠŠ lunastaa.
Olen niin vŠsynyt tŠhŠn kylmyyteen,
Joka kahden ihmisen vŠlillŠ vallitsee.
Vaikka olemme kahden, olet jossain kaukana.
Ilman on hiljaisuudesta sakea.
Katsot minua silmiin ja pidŠtŠt itkua,
On myšnnettŠvŠ kai, ettŠ ollaan lŠhellŠ loppua.
Tunne sydŠmestŠmme hŠvisi,
SŠ varmaan jo tiesit, ettŠ tŠssŠ nŠin kŠvisi.
Sanasi aina ikuisia valheita,
Ei koskaan, ei koskaan enŠŠ tŠllŠisia kahleita.
Vaikka olemme kahden, olet jossain kaukana.
Ilman on hiljaisuudesta sakea.
Katsot minua silmiin ja pidŠtŠt itkua,
On myšnnettŠvŠ kai, ettŠ ollaan lŠhellŠ loppua.