Muistan puiston kaunehimman,
Ihanimman monrepos'n.
Usein haaveissani kuljen
Satumaani lehmustohon.
Kaunehimmat kaarisillat,
Ihanimmat kuudanyöt
Nähnyt puiston katveessa oon
Monrepos'n.
Aikain menneitten taa
Aatos taas samoaa.
Ajan sen mennehen,
Tarun ihmeellisen
Voin vieläkin tavoittaa.
Muistot puiston kaunehimman,
Ihanimman monrepos'n.
Iäks' syömmeen kätkenyt oon
Monrepos'n.
Aatoksein aina saa
Kaipuun unteni maa.
Puisto rakkauden,
Sitä unhoita en,
Se säilyy aikojen taa.
Muistot puiston kaunehimman,
Ihanimman monrepos'n.
Iäks' syömmeen kätkenyt oon
Monrepos'n.
Dieser text wurde 244 mal gelesen.