Lapsien näät leikkivän, päivän iltaan ehtivän
Varjo kasvoillasi viipyy aina hieman kauemmin
Poikki pihan, yli maan, talvi tekee tuloaan
Vielä puoli vuotta kesään, saman verran siitä kun äänet rappukäytävän hänen kertoo lähtevän
Silmät viattomat kysyy, saapuuko hän koskaan takaisin
refrain:
Pohjoisen lilja, älä huoliisi jää.
Se mikä totta on tänään, sen huominen vie mennessään.
Pohjoisen lilja, nosta pystyyn taas pää,
ja hetkeesi tartu, ei täällä tehdä voi sen enempää.
Pientä poikaa katselet, hänet sänkyyn peittelet
Sisko vieressä jo nukkuu lapsen unta valkeaa
Heille kaiken antaisit, heidän vuokseen kuolisit
Ja jos surusi on suuri niin on rakkautesikin
Etkä sille mitään voi mitä maailma eteen toi, mutta vartesi on vahva, ja sun kukat vielä kauniit niin
refrain
Häntä etsit usein öisin pimeydestä, olkapäätä, ääntä joka lohduttaa. Silti tiedät että jos hän olisi läsnä, välillänne erämaa, jossa kumpikin vain vettä janoaa